Orion | pt. 02

muunsukupuolinen / nonbinary, 21, they/them pronouns

sanat joilla saa ja ei saa kutsua: kaikki ei-feminiininen käy

words that are and are not okay to use: everything that's not feminine is okay to use

tekstikuvaus: Orion istuu pensaan edessä, jossa on valkoisia kukkia. Hän on kääntynyt hieman oikealle ja nojaa kasvoillaan käteensä. Hänellä on päällään musta t-paita, mustat housut sekä takki josta osa on farkkua ja osa harmaata hupparimateriaalia.
image description: Orion is sitting in front of a bush with white flowers on it. They have turned a bit to the right and are leaning on their hand with their face. They are wearing a black t-shirt, black pants and a jacket which is is half demin and half grey hoodie material.

tekstikuvaus: Orion istuu kivisellä reunuksella kukkivan saman kukkivan pensaan edessä ja katsoo suoraan kameraan. Hänen toinen jalkansa on taivutettuna hänen toisen jalkansa alle. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin edellisessä kuvassa.
image description: Orion is sitting on some kind of a stone thing in front of the same blossoming bush and looking straight into the camera. Their other leg is bent under their other leg. They are wearing the same things as in the previous photo.

tekstikuvaus: Orion istuu nurmikolla kukkivan puun edessä. Hänen päänsä on kääntyneenä oikealle kukkia kohti. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin edellisissä kuvissa.
image description: Orion is sitting on the lawn in front of a blossoming tree. Their head is turned to the right towards the flowers. They are wearing the same clothes as in the previous photos.

suomeksi:

Porukoille kerroin hyvinkin nopeasti sukupuolellisesta valaistumisestani, kavereille ei pahemmin tarvinnut edes tulla kaapista, ne ties asiasta kertomattakin.. Kuitenkin vaikka tän asian kanssa "kaapistatulosta" on jo useempi vuosi vanhemmat ei edelleenkään oikein osaa sisäistää ja joudun jatkuvasti selittämään asioita uudelleen ja uudelleen. En mä heitä syytä, kaikki tarvii aikansa ymmärtämiseen, mutta välillä on sellainen olo, etten voi olla ihan täysin minä. Oon vaihtanut toisen nimeni sukupuolineutraaliksi ja käytän Orionia mun virallisena kutsumanimenä. Olisin halunnut vaihtaa koko nimeni ja vielä joskus näin tulee tapahtumaankin, mutta toistaiseksi tiedän, että vanhempani tarvitsevat aikaa sulattaa asiaa ja he kutsuvat minua edelleen ensimmäisellä nimelläni. En pidä siitä, mutta koitan tulla puolimatkaan vastaan, koska välissämme on jo nyt tarpeeksi iso aukko, muunsukupuolisuuteni ei ole ainoa asia josta joudun tappelemaan. Se, että mulla on Orion toisena nimenä, eikä ensimmäisenä luo myös aika-ajoin lievää hämmennystä. Joillekin paljastu muun muassa työpaikallani vasta noin puoli vuotta työsuhteeni alkamisen jälkeen, että etunimeni ja Orion ovat yksi ja sama ihminen, kun luen virallisissa listoissa ensimmäisellä nimelläni, jota kukaan ei koko työsuhteeni aikana ole käyttänyt muuten. Nimi itsessään on alkanut tuntua kunnolla minulta vasta kun muutin kotoa ja aloitin työt nykyisessä työpaikassani. Vanhassa paikassa tulin jatkuvasti kutsutuksi väärällä nimellä ja kotona tätä tapahtuu edelleen, enkä päässyt tottumaan siihen. Nykyisin olen enimmäkseen Orion mikä tuntuu tosi hyvältä.

in english:

To my parents I told quite quickly about my enlightenment related to my gender. To my friends I didn't really even need to come out, they knew without telling.. Even though it's been years since "coming out of the closet" with this thing my parents still aren't able to internalize it and I have to constantly explain these things over and over again. I don't blame them, everyone needs their time to understand but sometimes it feels like I can't be truly myself. I have changed my second name to be gender neutral and I use Orion as my official nickname. I would've wanted to change my whole name and someday that will happen, but I know that my parents need time to put up with that and they still call me by my first name. I don't like it, but I try to meet them halfway because there's already a hole big enough between us, and me being nonbinary isn't the only thing I have to fight with them about. The fact that I have Orion as my second name and not my first also causes some confusion sometimes. Some people in my workplace found about my first name and Orion being the same person half a year after I started working there, because on official lists is my first name but no one has ever used it otherwise during the time I've worked there. My name has really started to feel like me after I moved away from home and started my current job. In the last place I was constantly called by a wrong name and still am at home, so I couldn't get used to it. Nowadays I'm mostly Orion, which feels really good.

Orion | pt. 01

muunsukupuolinen / nonbinary, 21, they/them pronouns

sanat joilla saa ja ei saa kutsua: kaikki ei-feminiininen käy

words that are and are not okay to use: everything that's not feminine is fine

tekstikuvaus: Orion istuu puussa ja katsoo oikealle puolelleen. Hänellä on päällään musta t-paita, mustat housut sekä takki josta osa on farkkua ja osa harmaata hupparimateriaalia.
image description: Orion is sitting in a tree and looking to their right. They are wearing a black t-shirt, black pants and a jacket which is is half demin and half grey hoodie material.

tekstikuvaus: Orion istuu samassa puussa kuin edellisessä kuvassa päällään samat vaatteet ja katsoo alaspäin.
image description: Orion is sitting the same tree and wearing the same clothes as in the previous photo and looking down.

tekstikuvaus: Orion istuu jälleen samassa puussa päällään samat vaatteet kuin edellisissäkin kuvissa. Hän katsoo oikealle puolelleen ja nojaa kasvoillaan käteensä.
image description: Orion is sitting in the same tree and wearing the same clothes as in the previous photos. They are looking to their right and leaning on their hand with their face.

suomeksi:

Mä en lapsena kyseenalaistanu mun sukupuolta, en tiedä olisinko kyseenalaistanu, jos olisin tajunnut edes miettiä omaa ulkopuolisuuden tunnettani sukupuolisidonnaisena asiana. En kuitenkaan osannut, mikä näin myöhemmin on kostautunut muun muassa käydessäni monia keskusteluja vanhempieni kanssa identiteetistäni. Jostain syystä joudun jatkuvasti selittelemään, miksi olen sitten joskus pukeutunut feminiinisesti, jos en kerta sitä ole. Käsitin oman binääristä poikkeavan sukupuoleni vasta lukiossa, oon kyllä aina tuntenut olevani jotenkin huono ja väärä tyttö, mutten ennen transkavereiden saamista tiennyt mitään muunsukupuolisuudesta, en edes sellaisen termin olemassaolosta. Sen termin löytäminen tuntu tosi vapauttavalta. Kaikelle sille ahdistukselle ja ulkopuolisuudelle löyty selitys, en ollu enää vaan rikki. Siitä asti oon tehny töitä sen eteen, että oisin jatkuvasti enemmän itteni ja uskaltasin olla. Vaikken tunnekaan olevani poika, tuntuu hyvältä kun joku kysyy olenko poika, sen sijaan, että määrittelisi minut suoraan tytöksi. Välillä en jaksa korjata poikaoletusta ja tuntuu, että huijaan. Välillä taas sekin, että sanon olevani muu tuntuu huijaamiselta. Jotenkin siltä, että jos nyt sanon olevani jokin muu kuin tyttö ja sitten kysyjä itse tulee silti siihen tulokseen, että olen tyttö tuntuu, että jään kiinni oudosta petoksesta. Vihaan tätä ajatusta, koska kai mä nyt itse tiedän mikä mä olen. Ois vaan tosi paljon helpompi olla, jos koko muu maailma ei jatkuvasti yrittäisi liittää mua joko poikiin tai tyttöihin.

in english:

I didn't question my gender as a child and I don't know if I would have if i had realized to even think about me feeling like an outsider as something related to gender. But I didn't, which has revenged itself later in life when having many conversations with my parents about my identity. For some reason I have to constantly explain why I used to dress femininely before if that's really not who I am. I figured out my gender not fitting in to the binary as late as upper secondary school. I have always felt like I was somehow bad and wrong as a girl, but before getting transgender friends I had no idea there was even a term like nonbinary. Finding that term felt so liberating. All that anxiety and feeling like an outsider finally had an explanation, I wasn't just broken anymore. Since then I have worked towards being constantly more me and to have the courage to be. Even though I don't feel like a boy it feels good when someone asks if I am a boy instead of assuming I'm a girl straight away. Sometimes I don't have the energy to correct the assumption that I'm a boy and it feels like I'm bluffing. Sometimes saying that I'm "other" feels like bluffing as well. Like, if I say I'm something else than a girl and then the person who asked comes to the conclusion that I am a girl feels like getting caught with some weird betrayal. I hate this thought, it's like as if I didn't know what I am. It would just be so much easier to live if the whole world wouldn't constantly try to associate me with boys or girls.

Savu | pt. 03

genderqueer, 19, they/them pronouns

sanat joilla saa ja ei saa kutsua: ei väliä

words that are and are not okay to use: doesn't matter

tekstikuvaus: Savu istuu kyyristyneenä kivisillä portailla ja katsoo oikealle puolelleen. Hänen toinen kätensä on hänen sivullaan ja toista vasten hän nojaa päätään. Hänellä on päällään silmälasit, roikkuvat korvakorut, musta toppi ja valkoinen pitkä pitsihame.
image description: Savu is crouching on rocky stairs and looking to their right. Their other hand is hanging on beside them and the other one they are leaning against with their head.

tekstikuvaus: Savu istuu samassa paikassa kuin edellisessä kuvassa, ja hänellä on päällään myös samat vaatteet. Hän katsoo alaspäin ja pitää käsiään ristissä sylissään.
image description: Savu is sitting in the same place as in the previous photo and wearing the same clothes as well. They are looking down and their hands are crossed on top of each other on their lap.

tekstikuvaus: Savu istuu järvessä jalat koukistettuina. Hän katsoo alaspäin ja nojaa kasvojansa käteensä. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin edellisissäkin kuvissa.
image description: Savu is sitting in a lake with their legs bent. They are looking down and leaning their face on their hand. They are wearing the same clothes as in the precvious photos.

suomeksi:

Oon käyttänyt itestäni sanoja gender fluid, ei-binääri, muunsukupuolinen ja viimesimpänä miettiny vaan termiin “gender nonconforming” siirtymistä. Mun sukupuoli liikkuu jossain harmailla alueilla. En koe mun tyylin olevan mitenkään feminiininen tai maskuliininen, mutta tiedostan muiden lukevan mun ulkonäön melko feminiiniseksi. Tykkään meikkaamisesta ja statement-korvakoruista ja monesta muusta tyypillisesti “naisellisena” nähtynä jutusta. Tasapainoks mulla on kyllä myös vahva intohimo klassiseen miestenmuotiin, ja tiedän varmaan enemmän frakeista kun suurin osa miehistä. Mutta mun sukupuoli ei oo sitä, mitä teen, mistä tykkään tai miten pukeudun. Se on vaan sitä, että “nainen” tai “mies” ei vaan tunnu sopivalta. Pitkään en uskaltanut käyttää sanaa “muunsukupuolinen”, koska en kokenut olevani “tarpeeksi muunsukupuolinen.” Mutta se, mitä sanoja mä käytän itseni kuvailuun, ei oo keneltäkään muulta pois. Mä yritän vaan parhaani mukaan olla minä.

in english:

I have described myself as gender fluid and nonbinary, and lately I’ve been thinking about just shifting to using the term gender nonconforming. My gender moves around in grey areas. I feel like my style is neither feminine nor masculine, but I do acknowledge that my looks are generally read as quite feminine. I love makeup and statement earrings and a lot of things typically seen as “girly”. For balance I also have a strong passion for classical men’s fashion, and I probably know more about white tie or dress suits than most men. But my gender is not about what I do or like or wear, it’s just about “woman” or “man” not feeling right. For a long time I was scared to identify as nonbinary, because I felt like I wasn’t “nonbinary enough”. But no matter what words I use to describe myself with, the way I identify is not taking anything away from anyone. I’m just trying my best to be me.

Savu | pt. 02

genderqueer, 19, they/them pronouns

sanat joilla saa ja ei saa kutsua: ei väliä

words that are and are not okay to use: doesn't matter

tekstikuvaus: Savu istuu jonkinlaisen kivisen ympyrän mallisen muodostelman keskellä, ja hänen vieressään on pieni puu. Hänellä on päällään silmälasit, roikkuvat korvakorut, musta pitkähihainen sekä revityt farkut.
image description: Savu is sitting in the middle of some sort of a circle shaped thing made of rocks, and there's a tiny tree next to them. They are wearing glasses, black long sleeve shirt and ripped jeans.

tekstikuvaus: Savu istuu samassa paikassa kuin edellisessä kuvassa, ja hänellä on yllään myös samat vaatteet. Hän nojaa kasvoillaan käteensä, katsoo alaspäin ja hymyilee.
image description: Savu is sitting in the same place and wearing the same clothes as in the previous photo. They are leaning their face on their hand, looking down and smiling.

tekstikuvaus: Savu istuu puussa katsoen vasemmalle puolelleen. Hänellä on samat vaatteet kuin edellisissä kuvissa.
image description: Savu is sitting in a tree and looking to their left. They are wearing the same clothes as in the previous photos.

tekstikuvaus: Savu istuu puussa kyykkyasennossa ja katsoo alaspäin. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin edellisissäkin kuvissa.
image description: Savu is crouching on a tree and looking down. They are wearing the same clothes as in the previous photos.

suomeksi:

Mä en oikeastaan koe dysforiaa, minkä sanominen julkisesti vähän pelottaa sillä en haluu mitään transmedikalisteja mun perään. Mutta mua ei kiinnosta alkaa todisteleen mun sukupuolta. Mua ei myöskään juuri haittaa jos ohimennen joku mulle merkityksetön vanhus viittaa muhun tyttönä tai joku tuntematon käyttää musta she/her pronomineja. Teoriassa se ei kosketa mua mitenkään, jos mun elämälle merkityksettömät ihmiset näkee mut naisena. Eniten kirpasee kun joku tuttu viittaa muhun väärin enkä tiedä uskallanko korjata, joudunko selittämään they/them pronominien käytön tai miten se suhtautuu siihen. Kuitenkin jos haluan jonkun tuntevan mut, haluan sen tuntevan mut minuna.

in english:

I don’t actually have dysphoria, which is scary to say publicly because I don’t want to be attacked by some transmedicalists. But I’m not interested in proving my gender to anyone. I’m also not that bothered if a stranger or an irrelevant acquaintance refers to me as a girl or uses the wrong pronouns. It doesn’t really affect my life if some people that I don’t care about see me as a woman. It’s far more distressing when someone I know refers to me wrong and I don’t know if it’s worth it to correct them, how they will react, will I need to explain the usage of they/them pronouns and so on. But the thing is, if I want someone to know me, I want them to know me as me.

Savu | pt. 01

genderqueer, 19, they/them pronouns

sanat joilla saa ja ei saa kutsua: ei väliä

words that are and are not okay to use: doesn't matter

tekstikuvaus: Savu seisoo kukkivan pensaan edessä. Hänen katseensa kohdistuu alas hänen vasemmalle puolelleen. Hän pitää toisella kädellään takkinsa hihasta kiinni. Hänellä on päällään silmälasit, valkoinen t-paita jossa on tekstiä, vaalea farkkutakki jossa on pinssejä sekä siniset shortsit.
image description: Savu is standing in front of a blossoming bush. They are looking down to their left. They are wearing glasses, a white t-shirt with text on it, a light blue denim jacket with some pins and blue shorts.

tekstikuvaus: Savu seisoo sivuttain kahden puun välissä ja katsoo alaspäin. Hänellä on samat vaatteet kuin edellisessä kuvassa.
image description: Savu is standing sideways between two trees and looking down. They are wearing the same clothes as in the previous photo.

tekstikuvaus: Savu makaa kyljellään nurmikolla ja nojaa kasvoilla käteensä. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin edellisissä kuvissa.
image description: Savu is laying on their side on the lawn and leaning their face against their hand. They are wearing the same things as in the previous photos.

tekstikuvaus: Savu istuu nurmikolla ja hänen päänsä on kääntyneenä hänen vasemmalle puolelleen. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin edellisissä kuvissa.
image description: Savu is sitting on the lawn and their head is turned to their left. They are wearng the same clothes as in the previous photos.

suomeksi:

Mä tulin kai mun vanhemmille ulos kaapista instagramissa. Tai mä en varsinaisesti koe koskaan olleeni kaapissa, mutta varmaan se on tietynlaista naiiviutta mun kuplasta. Ajattelen, että se on ihmisten ihan oma ongelma jos ne olettaa kaikkien olevan cissukupuolisia ja heteroita.

Mun isä kai onnitteli mua ja kysy jotain tarkentavia kysymyksiä, miten sen tulis viitata muhun ja niin edelleen. Mun äitiä ei oikeesti pahemmin kiinnosta määritelmät tai minkään sortin normatiivisuus. Mun perheestä ensimmäisenä kerroin mun siskolle joskus baarissa, sanoin että mä en oo ihan cis. Sit jouduin selittään mitä cissukupuolisuus tarkottaa. Mutta se sano jotain sellasta, että kyllä se on tienny, ei yllättänyt ja jotain tosi sisarellista rakastavaa. Oltiin kyllä molemmat jokseenkin humalassa. Se oli outo kokemus, koska en koskaan ajatellut joutuvani tulemaan kaapista sillä en kokenut että kukaan ois olettanut mun seksuaalisuudesta mitään. Mutta sitten kun mun sukupuoli-identiteetti alko selkiintyä mulle, tajusin, että se kaapin avaaminen on prosessi jonka joudun käymään.

Mun on lapsuudesta asti aina annettu olla just sellanen kun oon. Musta tuntuu, että meillä jonkin sortin outous oli aina enemmänkin normi ja lähtöoletus. Muistan kyllä, kun mun isä oli huolissaan kun siirryin alakoulun jälkeen Steiner-koulusta tavalliselle yläasteelle ja väritin jonkun kemianvihon marginaaleja. Kai se pelkäs, että mua kiusattais, koska olin ujo ja pukeuduinkin oudosti. Luulen, että mua on vuosien varrella monikin pitäny jonkin sortin friikkinä, mutta oon onnekas siinä etten oikeestaan koskaan oo saanu siitä sen enempää kuraa niskaan. Joitain yksittäisiä kommentteja ehkä, mutta ne oon vaan ohittanu järkkymättömän itsevarmalla olankohautuksella. Varmaan sillon joskus alakoulussa oon jopa nauttinu siitä huomiosta, jonka oon saanu pukiessani päälle jotain niin naurettavan rumaa, että se oli jo tavallaan mahtavaa. Syntynyt muoti-ikoniksi, what can I say.

Mun nimee en koe silleen sidonnaisena mun sukupuoleen. Netissä meen mieluummin Savuna, ja jossain vaiheessa pyysin joitain ihmisiä kutsumaan mua sillä, mutta mun vanhempienkin antama nimi on kiva ja yhtä lailla mun. Se saattaa olla hämmentävää muille, mutta nykyään musta niiden molempien sekasinkin käyttö tuntuu aika luontevalta.

in english:

I guess I came out to my parents on instagram. I´mean I never actually felt that I was “closeted” but I guess that’s a certain kind of naiveness on my part, thinking it’s not my problem if people think of straight and cisgender as the default.

I think my dad congratulated me and asked some questions about how he should refer to me and so on. And my mom is just genuinely disinterested in any kind of normativity or labels and definitions. The first one in my family to whom I told I wasn’t quite cis was my sister in a bar once. Then I had to explain what cisgender means. But she told she had known, wasn’t surprised, and something sisterly and loving. Neither one of us was very sober at that point. But it was a weird experience, ‘cause i never thought I’d need to come out. But once I started having my gender identity figured, I realized opening the closet would be a process I would have to go through.

I’ve always really been allowed to just be me. i think that in our house some type of weirdness was treated more as like a kind of a baseline expectation rather than as something abnormal. I do think my dad was worried about me, afraid I’d get picked on because I was shy and dressed weird. I feel like throughout my life a lot of people probably have seen me as kind of a freak, but I’m lucky in that I never actually got bullied. Maybe there’s been a rare mean comment here and there, but I wouldn’t have given those  more attention to than an unfazed shrug. Back in like elementary school I probably even enjoyed the attention I got by wearing something so ridiculously ugly it was almost kind of awesome. Born a fashion icon, what can I say.

I don’t think of my name as very related to my gender. Online I prefer going by Savu, and at one point I asked some people to call me by it, but the name my parents gave me is neat and also very mine. It might be confusing to others, but it feels quite natural to me to use both of them all mixed these days.

Enna | pt. 03

muunsukupuolinen, 16v

nonbinary, 16yo, they/them pronouns

sanat joilla saa/ei saa kutsua: ei väliä, kunhan ei mitään feminiinistä tai loukkaavaa

words that are and are not okay to use: doesn't matter much as long as it's nothing feminine or insulting

tekstikuvaus: Enna istuu kiven päällä. Hänen jalkansa ovat taivutettuina maata vasten. Hän nojaa kasvoillaan toiseen käteensä jolla hän nojaa polveensa. Hänellä on silmälasit, vaaleansininen kauluksellinen t-paita ja oranssit housut.
image description: Enna is sitting on a rock. Their legs are bent against the ground. They are leaning their face on their other hand which they are leaning against their knee. They are wearing glasses, light blue t-shirt with a collar and orange pants.

tekstikuvaus: Enna istuu samassa paikassa kuin edellisessä kuvassa, mutta tällä kertaa toinen hänen käsistään lepää hänen sylissään ja toinen hänen sivullaan. Hänellä on samat vaatteet kuin edellisessä kuvassa.
image description: Enna is sitting in the same spot and wearing the same clothes as in the previous photo. Their other hand is laying on their lap and the other is hanging beside them.

tekstikuvaus: Enna istuu kyykyssä  osittain lehtien peittämän betoniseinän edessä. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin aiemmissa kuvissa.
image description: Enna is crouching in front of a concrete wall which is partly covered by leaves. They are wearing the same clothes as in the previous photos.

suomeksi:

Joskus se, että minua on sanottu pojaksi, on tuntunut pieneltä voitolta. Nyt se on kumminkin alkanut tuntua hieman oudolta, ehkä jopa väärältä. Kuitenkin se, että minua kutsutaan tytöksi, neidiksi, nuoreksi naiseksi tuntuu kuin iskulta naamaan. Eikä se tunnu miltä tahansa läpsäisyltä, vaan hemmetin nyrkiniskulta. Se tuntuu erityisen pahalta silloin, kun joku joka tietää, etten ole tyttö tekee sen, vaikka ymmärrän että useimmiten se on vain vahinko.

Silti on ihmisiä joilla on jotain ongelmia trans ihmisten kanssa. Toivon että he ymmärtäisivät, ettemme satuta sukupuolellamme ketään, ettei sukupuolemme vaikuta mihinkään muuhun kuin omaan hyvinvointiimme. Toivon että transfobit ymmärtäisivät, että transfobia vaikuttaa meidän elämäämme paljon enemmän kuin se, että saisimme ilmaista itseämme, että saisimme tarvitsemia hoitoja ja että saisimme vain olla ja elää elämiämme vaikuttaa heidän elämiinsä. (Tämä pätee myös homofobiaan ja kaikkeen vastaavaan)

in english:

Earlier, when people called me a boy, it used to feel like a small victory. Now however it has started to feel a bit strange, even a little wrong. Nonetheless, me being called a girl, or a young lady feels like a smack in the face. And it doesn’t feel like any kind of  a slap, but a proper bloody punch. And it feels especially bad, when someone who knows I’m not a girl does it, even though I understand they usually don’t mean it.

Still there are people who have some problems with trans people. I really wish they would understand that we don’t hurt anyone with our genders and our genders don’t affect anything else than our own well-being. I wish they would understand that transphobia affects our lives way more than us expressing ourselves, getting the treatment we need and us living our lives affects theirs. (This also applies to homophobia and everything similar)

Enna | pt. 02

muunsukupuolinen, 16v

nonbinary, 16yo, they/them pronouns

sanat joilla saa/ei saa kutsua: ei väliä, kunhan ei mitään feminiinistä tai loukkaavaa

words that are and are not okay to use: doesn't matter much as long as it's nothing feminine or insulting

tekstikuvaus: Enna on kiivennyt jonkinlaisen ruostuneen metallitelineen päälle seisomaan. Hänellä on silmälasit, vaaleansininen kauluksellinen t-paita ja oranssit housut.
image description: Enna has climbed up some kind of a big and rusty metal thing and is standing on it.They are wearing glasses, light blue t-shirt with a collar and orange pants.

tekstikuvaus: Enna seisoo saman telineen päällä kuin aiemmassa kuvassa, ja hänellä on päällään myös samat vaatteet.
image description: Enna is standing on the same metal thing as in the previous photo, and is also wearing the same clothes.

tekstikuvaus: Enna istuu puisen kaiteen päällä. Toista kättään hän pitää kaiteelle koukistetun jalkansa päällä ja toisella kädellään hän nojaa polveensa sekä koskee sillä hennosti kasvoihinsa. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin aiemmissa kuvissa.
image description: Enna is sitting on a wooden railing. With their other hand they are holding onto their leg which is bent over the railing, and with their other hand they are leaning on their knee and touching their face very lightly. They are wearing the same clothes as in the previous photos.

suomeksi:

En ole vaihtanut syntymänimeäni muutamastakaan syystä. Ensimmäiseksi olen vielä toinen jalka kaapissa ja toisekseen nimen vaihtamien aiheuttaisi hirveästi vaivaa läheisilleni. Viimeiseksi, en ole löytänyt itselleni hyvää nimeä. Sellaista, joka tuntuisi minulta ja mukavalta. Syntymänimeni tavallaan tuntuu oikealta, vaikka se aiheuttaakin minulle paljon ahdistusta. Onko se liian feminiininen? Olenko tarpeeksi trans, vaikken olekaan vaihtanut nimeäni? Mutta menen nyt syntymänimelläni Enna, ellen löydä mitään parempaa.

in english:

I haven’t changed my birth name for a couple of reasons. Firstly I still have one foot in the closet. Secondly changing my name would mean a lot of trouble for people close to me. Lastly I haven’t found a good name. A name that would feel like me and feel comfortable. My birthname feels kinda right, even though it brings me a lot of anxiety. Is it too feminine? Am I trans enough, even if I haven’t changed my name? But I’ll go with my birthname Enna if I don’t find anything better.

Enna | pt. 01

muunsukupuolinen, 16v

nonbinary, 16yo, they/them pronouns

sanat joilla saa/ei saa kutsua: ei väliä, kunhan ei mitään feminiinistä tai loukkaavaa

words that are and are not okay to use: doesn't matter much as long as it's nothing feminine or insulting

tekstikuvaus: Enna istuu reunakiveyksellä valkoisten tulppaanien ja violettien orvokkien edessä. Hän nojaa toisella kädellään polveensa ja kasvoillaan käteen. Hänellä on silmälasit, vaaleansininen kauluksellinen t-paita ja oranssit housut.
image description: Enna is sitting on the curb in front of white tulips and purple pansies. They are leaning on their knee with their hand and on their hand with their face. They are wearing glasses, light blue t-shirt with a collar and orange pants.

tekstikuvaus: Enna istuu samassa paikassa kuin edellisessä kuvassa, ja hänellä on päällään samat vaatteet. Hänen kätensä lepää hänen toisen kätensä päällä.
image description: Enna is sitting in the same place and wearing the same things as in the previous photo. Their hand is laying on top of their other hand.

tekstikuvaus: Enna seisoo betoniseinän edessä, jota peittää vihreät lehdet. Hänellä on päällään samat vaatteet kuin aiemmissakin kuvissa.
image description: Enna is standing in front of a concrete wall, which is partly covered by leaves. They are wearing the same things as in the previous photos.

suomeksi:

Muistan, kun joskus yläasteella olimme kesälomalla Portugalissa.

Kävelin katua pitkin ja mietin, miksi oli ylipäätänsä olemassa 

miehiä ja naisia, miksi sukupuoli on olemassa. Olen myöhemmin 

tullut siihen tulokseen, että ihmiset identifoituvat siihen 

sukupuoleen, mikä tuntuu oikealta. Ihmiset ovat 

muunsukupuolisia, 

miehiä tai naisia siksi, että se tuntuu hyvältä. Ihmiset ovat sitä 

sukupuolta, sillä jos he olisivat jotain muuta, se tuntuisi väärältä.

in english:

I remember, when I was on a summer holiday from junior high. We

were in Portugal. I was walking on the streets and 

thinking, why are there women and men, why does gender exist? 

Later I came to the conclusion, that people identify as the gender 

which feels right for them. People are nonbinary, men or women 

because it feels good. People are the gender they are, because if 

they would be something else it would feel wrong.

Fauna | pt. 03

transfeminiininen muunsukupuolinen, 17v

transfeminine nonbinary, 17yo, they/she pronouns

sanat joilla saa kutsua: enby, kaunis, söpö, hieno, babe
ja ei saa kutsua: millään maskuliinisilla termeillä

words that are okay to use: enby, beautiful, cute, babe
and words that are not: anything masculine

tekstikuvaus: Johan istuu pensaan edessä ja katsoo oikealle puolelleen. Hänellä on yllään pystyraidallinen kauluspaita, kukkakuvioinen takki sekä musta lipallinen baskeri. Hänellä on kirkkaanpunaista huulipunaa.
image description: Johan is sitting in front of a bush and looking to their right. They are wearing a vertically striped dress shirt, jacket with a floral pattern as well as a black beret with a visor. They are wearing bright red lipstick.

tekstikuvaus: Johan istuu maassa halaten puuta. Hänellä on silmät kiinni. Hänellä on päällään samat asiat kuin edellisessä kuvassa.
image description: Johan is sitting on the ground and hugging a tree. They have their eyes closed. They are wearing the same things as in the previous photo.

tekstikuvaus: Johan istuu puisen aidan edessä nurmikolla. Hänen toinen jalkansa on koukistettuna, ja hän pitää kädellään siitä kiinni. Hänellä on päällään samat asiat kuin edellisissä kuvissa. Tässä kuvassa hänen päällään näkyy myös mustat minishortsit, sukkahousut sekä harmaat tennarit. Hänen takkinsa taskussa on voikukka.
image description: Johan is sitting on the lawn in front of a wooden fence. Their other leg is bent in front of them and they are holding onto it with their hand. They are wearing the same things as in the previous photos. In this picture it also shows that they are wearing black mini shorts, thights and grey Converse-like shoes. They have a dandelion in the pocket of their jacket.

suomeksi:

"Mie tunnen dysforiaa satunnaisesti. En siis kärsi siitä läheskään päivittäin. Tämä johtuu siitä, että joskus kehoni sellaisena kuin se on miellyttää minua ja toisinaan haluaisin sen olevan erilainen. Silloin kun tunnen dysforiaa, niin se tuntuu sellaiselta epämukavalta ololta, jonka syy on selvästi jokin piirre omassa kehossa, kuten jalkakarvat. Dysforiani ei kuitenkaan ole koskaan vienyt minulta toimintakykyäni pois, eli pärjään sen kanssa.

Ongelma tosiaan on se, että välistä haluan olla feminiininen ja välistä maskuliininen. Toisinaan haluan olla niin neutraali kuin vain mahdollista. Eli joskus jokin asiaa aiheuttaa dysforiaa, toisinaan taas ei. Tämä on hyvin hämmentävää aika ajoin.

Dysforian lisäksi koen onnesta myös euforiaa. Usein jos olen hyvin feminiininen niin koen euforian tuntemuksia ja välistä haluan olla todella androgyyni, neutraali, ja silloin koen myös hyvin suuria euforian tunteita. Konkreettisia asioita jotka aiheuttavat minussa euforian kokemuksia ovat esimerkiksi sukkahousujen ja hameiden käyttäminen. Myös jalkakarvojen ajaminen tuo mukavan androgyynin olon.

Minulla on hyvä tilanne sinänsä, sillä koen euforiaa enemmän kuin dysforiaa. Yleisestikin koen dysforiaa hyvin vähän, mikä on ihan mukava asia."

in english:

"I feel dysphoria only occasionally, which means I don't have to suffer because of it even nearly every day. This is because sometimes my body as it is feels good and other times I'd like it to be different. When I feel dysphoria, it feels like this uncomfortable condition which clearly stems from some feature of my own body, for example leg hair. My dysphoria hasn't ever made me lose my ability to function however, so I can cope with it.

The problem is that sometimes I want to be feminine and sometimes masculine, and sometimes I want to be as neutral as possible. This means that other times a certain thing causes me dysphoria and other times not, which is really confusing from time to time.

Along with dysphoria I also fortunately feel euphoria. Often if I'm very feminine I experience euphoria, and sometimes when I want to be really androgynous I also feel very euphoric. Concrete things that make me have experiences of euphoria are for example using thights and skirts. Shaving my legs also makes me feel nice and androgynous.

I'm in quite a good situation because I feel euphoria more than dysphoria. I feel dysphoria very remotely in general, which is a nice thing."

Fauna | pt. 02

transfeminiininen muunsukupuolinen, 17v

transfeminine nonbinary, 17yo, they/she pronouns

sanat joilla saa kutsua: enby, kaunis, söpö, hieno, babe
ja ei saa kutsua: millään maskuliinisilla termeillä

words that are okay to use: enby, beautiful, cute, babe
and words that are not: anything masculine

tekstikuvaus: Johan istuu penkillä translipun päällä. Hänellä on yllään pystyraidallinen kauluspaita, kukkakuvioinen takki jonka taskussa on voikukka, mustat shortsit ja sukkahousut sekä musta lipallinen baskeri. Hänen toinen jalkansa on nostettuna penkille ja hän pitää toisella kädellään kiinni baskerinsa lipasta. Hänellä on kirkkaanpunaista huulipunaa.
image description: Johan is sitting on the bench on top of the trans flag. They are wearing a vertically striped dress shirt, jacket with a floral pattern and a dandelion in the pocket, black shorts and thights as well as a black beret with a visor. Their other leg is on the bench with them and they are holding onto their visor. They are wearing bright red lipstick.

tekstikuvaus: Johan seisoo kukkivan puun edessä kääriytyneenä translippuun ja hymyilee.
image description: Johan is standing in front of a blossoming tree. They are wrapped around a trans flag and smiling.

tekstikuvaus: Johan seisoo puun edessä, jonka oksaan on sidottu translippu. Hänellä on päällään samat asiat kuin ensimmäisessä kuvassa.
image description: Johan is standing in front of a tree which has the trans flag tied to it's branch. They are wearing the same things as in the previous photo.

suomeksi:

"Mie ilmaisen sukupuoltani pukeutumisella pääasiassa. Kivat hameet, mekot tai lyhyet shortsit tuovat mukavan olon, feminiinisen olon. Sukupuoleltani olen siis transfeminiininen muunsukupuolinen. Sen lisäksi meikkaan, tosin yleensä aika kevyesti. Pelkkä huulipuna ja poskipuna tuovat sen olon, että tälläinen mie olen ja tälläinen mie haluan olla.

Eräs erityisen tärkeä asia minulle ovat sukkahousut. Niistä tulee kaunis olo. Niitä voi myös pitää aina, vaikka vain housujen alla, jos on paikassa jossa ei uskalla muuten olla täysin omanlaisensa. Sama pätee myös braletteja käyttäessä, ne ovat myös yksi sellainen vaatekappale josta tulee euforinen olo. Kaikista ihaninta kuitenkin on nähdä omat sääret sukkahousuissa.

Kaikkialla tosiaan en ihan vielä uskalla pukeutua juuri niin kuin haluan. Ihmisenä joka on määritelty syntymässä pojaksi on välillä todella vaikeaa tuoda feminiinisiä piirteitä esiin ilman, että saa outoja katseita. Asiaan liittyy pahimmillaan myös uhka joutua väkivallan kohteeksi. Itse en uskalla pukeutua niin feminiinisesti koulussa, enkä kotona esimerkiksi mitä haluaisin, ehkä jonain päivänä uskallan.

Feminiinisyys tuntuu minusta niin hyvältä ja onnesta elämässäni on alueita joilla voin tuoda sitä esiin turvallisesti ja sillä tavoin ettei se ahdista. Kumppanini seurassa uskallan aina olla niin feminiinen kuin haluan ja hän tukee minua muutenkin hyvin paljon tämän asian kanssa, mistä olen hänelle todella kiitollinen."

in english:

"I mostly express my gender with clothes. Nice skirts, dresses or mini shorts make me feel good and feminine. My gender is transfeminine nonbinary. I also use makeup, although most of the time very lightly. Just some lipstick and blush can already make me feel like this is who I am, and this is who I want to be.

One thing that is especially important to me is tights. They make me feel beautiful. They can also be used whenever, even just under my trousers, when I'm in a place where I don't have the courage to fully be myself. The same also goes for bralettes, they are one garment that makes me feel euphoric as well. The best thing however is to see my own legs while wearing thights.

I'm not brave enough to dress how I want to in most places just yet. As a person who was assigned male at birth, it's sometimes really hard to present in a feminine way without getting weird looks. A part of it is at worst the fear of being attacked, the fear of violence. I don't have the courage to dress as femininely as I'd like to at home or at school, but maybe one day I will.

Being feminine makes me feel so good and I'm really glad that in some areas of my life I can express my femininity safely and without feeling anxious. In the presence of my partner I can always be as feminine as I want to and he supports me very much which I'm really grateful for. "